tiistai 25. heinäkuuta 2017

Kirjahyllyn salat aukenevat

Viime aikoina olen lukenut HS:stä hämmentäviä kirjoituksia: suomalaisista kodeista katoavat kirjahyllyt! Suunta on tosin ollut havaittavissa jo pitempään sisustuslehtien sivuilta. Kirjahyllyhän on koko kodin kaunein ja kiinnostavin elementti, siihen oma katseeni aina eksyy kylässä ollessanikin. Joten, kesän ja kirjahyllyjen kunniaksi: tämä on Lasisipulissa-blogin innoittama kirjahyllykierros, wohoo!

Olin aina haaveillut tummaa puuta olevista näyttävistä kirjahyllyistä, joten muuttaessani lapsuudenkodin lundiat lähtivät varastoon toimittamaan tehtäväänsä ja ostin kämpän muuhun ilmeeseen sopivan Boknäsin vitriinin. En enää haluaisi avohyllyä kirjoille, niin mukavaa on, kun kirjoihin ei kerry yhtään pölyä.

Kirjahyllyssäni majailevat kirjat voisi jakaa karkeasti kolmeen osastoon: 1) lempikirjani 2) kirjat, joita tarvitsee aina välillä selailla, esim. tietokirjat 3) kirjat, jotka odottavat milloin tahansa syttyvää inspiraatiota tarttua niihin, esim. iirin kielioppi tai Virginia Woolfin esseekokoelma. Kirjahyllyni järjestys elää, kun luettavana olevat kirjat tekevät tilaa muille. Minua kiusaa suuresti, jos saman kirjailijan teoksista on toistensa kanssa hyvin eriäviä ja yhteensopimattomia laitoksia. Tämän vuoksi aakkosjärjestyksestä ei ole tietoakaan. Varastossa on tosiaan oma kirjahyllynsä, jossa on lähes kaikki lapsuuteni kirjat, paljon sarjakuvia ja pääosa uusimmista kirpputorien löydöistä. 

 
Alin hylly on tarkoitettu isoille kirjoille. Kyseisellä hyllyllä on taidekirjoja, ompelukirjoja ja luontoon ja lemmikkeihin liittyviä kirjoja. Tämä hylly on varmasti kaikkein sekalaisin ja väliin on tungettu muutama lehtikin. Voisi kuvitella, että olen ahkerakin ompelija, mutta valitettavasti kyseinen harrastus on hyvin satunnainen. Kaavakirjoja pitää silti olla, eihän sitä koskaan tiedä milloin haluaakin tehdä kaikki vaatteensa itse. Kirjojen päällä lojuu Yrjö Karilaksen toimittama Pikku jättiläinen vuodelta 1958. Varsin mainion kirjan etulehdellä todetaan: ”Tietokirja nuorisolle, muistikirja, ohjekirja opiskelijoille” Kumpa vain saavuttaisikin sen vaiheen, jossa tuon kirjan sisältö olisikin vain jo opitun muistelua!


Yläpuoleisella hyllyssä on pieni kokoelma opiskeluihini liittyvää kirjallisuutta, joka on paitsi kiinnostavaa, myös välillä jopa hyödyllistä. Tunnustan etten ole lukenut Platonin Valtiota. Vielä. Ompelemani lötkö kettupehmo toimii osaston vartijana.

Sama teema jatkuu edelleen, joskaan kaikki kirjat eivät liity opiskeluihini vaan ovat siellä ihan yleisestä mielenkiinnosta. Hyllyn perusteella on helppo hahmottaa kiinnostuksenkohteitani: kielet, suomalaiset rikokset, eläimet ja kirja- sekä kirjehistoria. 


Kierros jatkuu ”klassikkohyllylle”, jossa pääosaa näyttelee Umberto Eco. Econ lisäksi tykkään näemmä lukea kauhua ja venäläistä kirjallisuutta.


Luen ja olen lukenut fantasiakirjallisuutta kohtalaisen paljon, mutta omistan sitä aika vähän. Asiaan vaikuttanee se, että monet kirjat ovat päätyneet eteenpäin. Sivussa näkyy myös pieni postimerkkikansio!

Ylimmän hyllyn kirjoille yhteistä on se, että ne ovat pokkareita. Carry on ei normaalista ole huutomerkkimäisesti tuossa keskellä, mutta hyllyyn oli jäänyt aukko, joka piti kuvaa varten täyttää jollakin. Ylähyllyn temaattisesta järjestyksestä on enää vain rippeet jäljellä, kun kirjat siellä vaihtavat ahkerasti paikkaansa.

Tänä vuonna olen lukenut aktiivisemmin jo omistamiani kirjoja sen sijaan, että tekisin jatkuvasti löytöretkiä kirjastoon. Olen ylpeä itsestäni tässä mielenlujuutta vaativassa suorituksessani. :D Niin kiinnostavia kirjoja kun olen mielestäni haalinut, ei pitäisi projektissa kai olla mitään vaikeaa?

2 kommenttia:

  1. Sunkin hylly on tosi kaunis! Kylässä kyllä tulee katseltua muiden kirjahyllyjä. Kaveri kävi meillä pari viikkoa sitten ja tulimme viettäneeksi suunnilleen tunnin kirjahyllyn ääressä lukukokemuksista ja -muistoista puhuen. Olen myös toisen kaverin kotona kirjaimellisesti haistellut hyllyn läpi hänen kanssaan :D

    Tuo fantasiahyllyn yksisarvinen on ihana yksityiskohta! Mulla on tietokirjat lasiovisessa kaapissa. Onhan se kiva, kun kirjat ei pölyynny, mutta avohyllyissä kirjan saa helpommin käteen (joskin riippuu varmaan vähän lasiovien tyylistä? Omassa "kirjakaapissa" on lasiset liukuovet, jotka tekevät joidenkin kirjojen ottamisesta vähän haastavaa). Carry on muuten näyttää hauskalta tuossa vähän tummempien kirjojen seassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ^^ Kirjahyllyn nuuskimista en olekaan vielä kokeillut, mutta se kuulostaa huipulta. :D Varsinkin uudet kirjat tuoksuvat aivan ihanilta! Joidenkin kirjojen hajusta myös huomaa, että niitä on säilytetty jossain kellarissa aika kauan. Ehkä ne kirjahyllyt katoavatkin vain vannoutuneiden e-kirja- ja kirjastoihmisten kodeista, ja niiden joille aihe ei ehkä ole sydäntä lähellä?

      On totta, että avohyllystä saa kirjat nopeammin käsiinsä. Tässä mun hyllyssä lasiovet liukuu kirjojen päälle auki kivasti, joten vitriinit voi jättää myös auki. Kirjahyllyihin ilmestyy kyllä helposti kaikkia asukkaita, kuten tuo yksisarvinen!

      Poista