Kannatti
tälläkin kertaa vilkuilla Helsingin kirjamessujen kahden euron
kirjabakkanaaleja. Sieltä nimittäin löytyi lompakolle suotuisaan hintaan tämä
Rainbow Rowellin kirja, jonka tilaamista nettikaupasta olin suunnitellut jo
moneen otteeseen. Rowellilta aiemmin lukemani Fangirl ja Carry on
tekivät sen verran lähtemättömän vaikutuksen, että tottahan muukin hänen
tuotantonsa on pakko lukea.
Eleanor & Park
sijoittuu vuoden 1986 Nebraskaan, ja sen amerikkalainen maailma tuntuu hassulta
tavalta kotoisalta. Amerikkalainen populaarikulttuuri lienee korruptoinut minut
pahemmin kuin ymmärränkään. Jopa 80 -luku tuntuu kodikkaalta, vaikka en ole
tuota vuosikymmentä itse kokemassa. No, ehkä sen yhdeksänkymmentäluvun alku ei
ollut niin kovin poikkeava 80-luvusta? Kuuntelin minäkin lapsena c-kasetteja,
aivan kuin Eleanor ja Park.
Muistaakseni
yhdessä Rainbow Rowellin kirjailijaesittelyssä todetaan, että hän kirjoittaa
aina ihmisistä, jotka puhuvat paljon. Tämä on ihan totta, ja dialogi on
mielestäni myös Rowellin kirjojen suola. Rakastan sitä, kuinka Rowell rakentaa
ihmissuhteita, jotka eivät ole aina ihan yksiselitteisiä tai helppoja. Eleanor & Park loppuu kirjailijan
totuttuun tyyliin tyydyttävästi: ei ylitsevuotavaan onnellisuuteen, jossa
kaikki ongelmat ovat kadonneet taivaan tuuliin. Rowellin kirjat myös onnistuvat
käsittelemään nuorten ja nuorten aikuisten elämän hyvin arkipäiväisiä haasteita,
jotka eivät ole kyllästyttävällä kotibileet-päihteet-irtosuhteet-akselilla.
Carry oniin
ja Fangirliin verrattuna Eleanor &
Park on paikoitellen jopa synkkä, vaikka ei onneksi lohduton. Eleanorin väkivaltainen isäpuoli, väkivaltaan alistunut äiti ja välinpitämätön isä tekivät surulliseksi. Kotitaustan vaikutuksesta Eleanorin on selvästi vaikea luottaa aikuisiin tai siihen, että hänestä pidettäisiin. Koska perhe on vähävarainen, Eleanor on tottunut ettei uusia tavaroita niin vain hankita, ja pelkää siksi turmelevansa Parkin sarjakuvalehdet. Tämä kaikki tuntuu täysin uskottavalta. Eleanor & Park jäikin mieleen ehkä enemmän selviytymis- kuin rakkaustarinana.
Minulla on joku mielikuva, että kirjasta olisi suunniteltu elokuvaa. Nimenomaan tämän kirjan kohdalla elokuva audiovisuaalisena mediana tarjoaisi paljon, 80-luvussa on kuitenkin niin tunnistettava oma estetiikkansa. Puhumattakaan musiikista, jota kirjassa kuunnellaan paljon.
Minulla on joku mielikuva, että kirjasta olisi suunniteltu elokuvaa. Nimenomaan tämän kirjan kohdalla elokuva audiovisuaalisena mediana tarjoaisi paljon, 80-luvussa on kuitenkin niin tunnistettava oma estetiikkansa. Puhumattakaan musiikista, jota kirjassa kuunnellaan paljon.